POHJANPYSTYKORVAN ROTUMÄÄRITELMÄ
Käyttötarkoitus: Metsäkanalintujen metsästys
Lyhyt historiaosuus: Pohjanpystykorva polveutuu
luultavasti pienistä laikoista, joita Pohjoiskalotin metsästäjäväestöllä oli jo
esihistoriallisena aikana. Tämä pieni metsästyspystykorvarotu on ollut olemassa
vuosituhansien ajan. Luonnonvalinta on pitänyt sen hengissä, joten vain
voimakkaimmilla ja tehokkaimmilla on ollut mahdollisuus jatkaa sukua.
Pohjoiskalotin alueilla metsästys oli välttämätöntä, sillä sen tuli taata sekä
ravinnon että turkisten saanti. Alueiden turkisriistan metsästäjillä oli
käytössään ainoaa käypää valuuttaa eli tavoiteltuja turkiksia esim. soopeleita,
näätiä ja kärppiä. Kun turkisten hinnat romahtivat toisen maailmansodan jälkeen,
katosi myös kiinnostus pohjanpystykorvaan. Siitä johtuen Svenska Kennelklubben
poisti sen rekisteristä sukupuuttoon kuolleena rotuna. Osoittautui kuitenkin,
että rotu olikin säilynyt, joskin enimmäkseen vahti- ja seurakoirana
Norrbottenin sisämaan syrjäisillä maatiloilla. Muutaman metsästäjän
antaumuksellinen työ tyypillisten koirien löytämiseksi, etenkin 1960- luvun
loppupuoliskolla varmisti rodun säilymisen metsästyskoirana. Vuonna 1967 Svenska
Kennelklubben otti rodun uudelleen rekisteriinsä ja laadittiin uusi
rotumääritelmä. Nykyisin pohjanpystykorvia käytetään pääasiassa
metsäkanalintujen metsästykseen, mutta ne ovat edelleen tehokkaita turkisriistan
metsästyksessä ja pysäyttävät myös hirven.
Yleisvaikutelma: Pieni, hieman korkeuttaan
pitempi pystykorva. Tiivisrakenteinen, ryhdikäs ja erittäin liikkuvainen,
lihaksisto on kuiva ja hyvin kehittynyt. Pää on reippaasti pystyssä.
Sukupuolesta johtuvat rakenne-erot selvät.
Käyttäytyminen/Luonne : Metsästyskoirana
tarkkaavainen ja peloton. Terävä, eloisa, ystävällinen ja itsevarma. Ei
hermostunut, arka eikä aggressiivinen.
Pää: Voimakas, kuiva ja hienopiirteinen, edestä
ja sivulta katsottuna kiilamainen.
Kallo-osa: Suhteellisen leveä. Otsa on hieman kaareutunut ja päälaki
suhteellisen tasainen.
Otsapenger: Selvästi, mutta vain kohtuullisesti havaittava
Kirsu: Musta
Kuono-osa: Kohtuullisen pitkä, puolet pään koko pituudesta tai lyhyempi. Kuono
kapenee selvästi kärkeä kohti. Kuononselkä on suora.
Huulet: Ohuet, kuivat ja tiiviisti sulkeutuvat
Leuat/hampaat/purenta: Leuat ja hampaat ovat hyvin kehittyneet. Leikkaava
purenta
Posket: Poskikaaret ovat selvästi havaittavat
Silmät: Silmäaukot ovat mantelin muotoiset ja hieman vinoasentoiset.
Silmät ovat keskikokoiset, kirkkaat ja väriltään tummanruskeat. Ilme on
rauhallinen ja tarkkaavainen.
Korvat: Ylöskiinnittyneet, hieman keskikokoa suuremmat ja jäykästi
pystyssä. Korvien kärki on hieman pyöristynyt.
Kaula: Suhteellisen pitkä, kuiva,
lihaksikas ja hyväryhtinen. Niskalinja on hieman kaareva.
Runko
Säkä: Erottuva
Selkä: Lyhyt, tasainen, voimakas, lihaksikas, joustava
Lanne: Lyhyt ja leveä
Lantio: Suhteellisen pitkä, leveä ja hieman viisto. Lihaksisto on hyvin
kehittynyt ja kiinteä.
Rintakehä: Rinta on suhteellisen syvä, noin puolet säkäkorkeudesta,
suhteellisen pitkä ja edestä katsottuna soikea. Takimmaiset kylkiluut ovat hyvin
kehittyneet. Eturinta on hyvin kehittynyt ja selvästi erottuva. Etuosa on
normaalin levyinen.
Alalinja ja vatsa: Rintakehän syvin kohta ulottuu sivulta katsottuna
kyynärpäiden tasalle tai vain hiukan niiden alapuolelle, ja sulautuu pehmeästi
vatsalinjaan, joka on vain kohtuullisesti kohoava.
Häntä: Suhteellisen ylös kiinnittynyt ja
asennoltaan suhteellisen korkeakaarinen. Hännän kaari on löysä ja hännänpää
ulottuu reiden sivulle. Suoristettu häntä ei saa ulottua kintereen alapuolelle.
Raajat
Eturaajat
Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat ja
yhdensuuntaiset.
Lavat: Lapaluut ovat pitkät ja leveät, luun harjanne ja lihaksisto ovat
hyvin kehittyneet. Lavat ovat tiiviisti rintakehän myötäiset ja suhteellisen
viistot.
Olkavarret: Olkavarsi ja lapaluu ovat yhtä pitkät ja muodostavat
keskenään selvän kulman. Olkavarret ovat voimakkaat ja tiiviisti rintakehän
myötäiset, silti vapaasti liikkuvat.
Kyynärpäät: Eivät ulos- eivätkä sisäänpäin kiertyneet
Kyynärvarret: Suorat ja vahvaluiset. Lihaksisto on kuiva ja jäntevä
Ranteet ja välikämmenet: Voimakkaat. Välikämmenet ovat sivusta katsottuna
hieman viistot
Käpälät: Pienet, voimakkaat, suoraan eteenpäin suuntautuneet, selvästi
kaareutuneet ja tiiviit. Päkiät ovat hyvin kehittyneet ja kimmoisat.
Takaraajat:
Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat takaa katsottuna yhdensuuntaiset
Reidet: Suhteellisen pitkät, muodostavat lähes suoran kulman lonkkaluun kanssa.
Reisilihaksisto on voimakas.
Polvet: Polvinivelet ovat voimakkaat
Sääret: Sääri- ja reisiluu muodostavat selvästi erottuvan kulman
Kintereet: Edestä ja sivulta katsottuna leveät ja voimakkaat
Välijalat: Kuivat, joustavat ja melko pitkät
Käpälät: Kuten etukäpälät
Liikkeet: Tasapainoiset ja sujuvat käynnissä sekä
ravissa; askeleet ovat maatavoittavat ja selkälinja pysyy kiinteänä. Liikkeet
ovat yhdensuuntaiset.
Karvapeite
Karva: Kaksinkertainen karvapeite. Aluskarva on hienolaatuista ja tiivistä,
peitinkarva kovaa, lyhyttä ja suoraa. Karva on melko rungonmyötäistä ja eri
pituista rungon eri osissa. Lyhyintä se on kuononselässä, päälaella, korvissa ja
raajojen etupuolella. Pisintä kaulassa, reisien takaosassa ja hännän
alapuolella.
Väri: Valkoinen pohjaväri kellanpunaisin tai punaruskein merkein. Myös
muunväriset merkit ovat sallittuja.
Koko
Säkäkorkeus: Ihannesäkäkorkeus on uroksilla 45 cm ja nartuilla 42 cm. Sallittu
poikkeama on +/- 2 cm.
Virheet: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi
suhteutettuna virheen vakavuuteen. Useamman kuin neljän välihampaan puuttuminen.
Hylkäävät virheet: Töpöhäntä
HUOM! Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti
kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin
|
