| takaisin
|
JÄLKI
Koulutustunnus JK
Jäljestäminen on koiralle lajinomaista toimintaa;
alkujaan koiraeläimen luontainen keino löytää ravinnoksi sopivaa
riistaa. Koiran motivointi ihmisen jäljen ajamiseen tapahtuu usean eri
vietin avulla. Tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. positiivinen
taistelutahto eli halu ponnistella tehtävän ratkaisemiseksi ja hyvä
keskittymiskyky sekä hyvät hermot.
Jäljestämisen opettaminen aloitetaan usein
peltojäljellä, jolloin koira oppii hyvin tarkkaan työskentelyyn eikä saa
apuja esim. kasvillisuuteen, puihin, oksiin ym. kiinnittyneistä ihmisen
hajumolekyyleistä. Alkuopetus tehdään yleensä ns. makkarajäljellä.
Koira oppii nopeasti yhdistämään jäljeltä saamansa makupalan jälkeen ja
saa palkan suoraan aina kun löytää yhdenkin askelman. Makupalojen väliä
lisätään koiran kehittyessä. Aluksi jäljet ovat lyhyitä, suoria pätkiä,
mutta kehityksen mukaan jäljelle tehdään myös mutkia ja kulmia sekä
jäljen annetaan "vanhentua". Myöhemmin jäljelle lisätään myös
esineitä, jotka koiran täytyy ilmaista ohjaajalle esim. menemällä
maahan, istumalla tai tuomalla ohjaajalle. Peltojäljelle opetettu
koira suoriutuu yleensä hyvin myös metsäjäljestä. Jälkikokeessa jälki on
yleensä metsässä, kuten myös pelastusjälkikokeessa. Suojelukokeissa
jälkiosuus ajetaan peltojälkenä.
Jälkikoe koostuu:
1. Tottelevaisuusosuudesta
2. Maasto-osuudesta, joka jakaantuu
■ jäljen etsintään
■ jäljen ajamiseen
■ esine-etsintään
Jälkikokeen tarkoitus on selvittää koiran suorituskyky
etsiä ja seurata vieraan henkilön jälkeä vaihtelevissa ja vaativissa
maasto-olosuhteissa. Jälki tehdään siten, että ihminen kävelee maastossa
sovitun reitin ja pudottaa jäljelleen esineet. Esineitä on
jäljellä luokasta riippumatta 6 kpl. Esineet ovat pk- jäljellä
puunoksista sahattuja n 10 cm pitkiä ja 2 cm. paksuja keppejä.
(Pelastusjäljellä esineinä käytetään tavallisia esineitä esim. kukkaro,
hanska, hattu, kenkä tms). Esineet pisteytetään siten, että
ensimmäisistä viidestä löydetystä kepistä kertyy 20
pistettä/ keppi, ja viimeisestä kepistä saa 30 pistettä.
Jäljen pituus ja vanhentumisaika lisääntyy luokittain kuten myös kulmien
määrä ja janan pituus. Janaksi sanotaan suoraa linjaa, jonka yli jostain
kohdasta jälki kulkee. Koira ei siis koskaan lähde jäljelle jäljen
alusta vaan sen on janalta nostettava jälki ja lähdettävä siitä
seuraaman jälkeä oikeaan suuntaan.
| |
Alokasluokka |
Avoinluokka |
Voittajaluokka |
| Jäljen pituus |
500 m |
1000 m |
1500 m |
| Vanhentumisaika |
1 h |
1,5 h |
2 h |
| Suorittamis- aika |
20 min |
30 min |
40 min |
| Janan pituus |
30 m |
40 m |
50 m |
| Etsintäaika janalla |
5 min |
5 min |
5 min |
| Suorat kulmat |
1-2 kpl |
3-5 kpl |
4-8 kpl |
| Terävät kulmat |
ei |
ei |
1-2 kpl |
| Esineiden määrä |
6 kpl |
6 kpl |
6 kpl |
|
| |

Ahti ajaa jälkeä metsässä.
Jäljestykseen koiralle voidaan pukea
jälkivaljaat kuten Ahtilla
|
|
| |

Epun ensimmäisiä makkarajälkiä tehtiin nurmella.
Jälkeä voi ajaa myös kaulapannan kanssa.
Yleinen tapa on tällöin kuljettaa jälkiliina koiran jalkojen
välistä/ mahan alta. Etuna on se,
että jos koira herpaantuu, liinaa kiristämällä
koira joutuu laskemaan päänsä takaisin
kohti jälkeä.
|
|
|